Quantcast
Channel: ripaus tunnelmaa
Viewing all 365 articles
Browse latest View live

lukija-arvonta triplana

$
0
0

Olin suunnitellut laittavani taas arvonnan käyntiin blogin puolivuotis-synttäreiden kunniaksi, mutta... siihen on yli kuukausi (16.4) enkä millään malta odottaa. Joten siitä tulee nyt 5kk-arvonta, ja se tulee triplana. Palkintoja on siis kolme joista valita. 


Nro. 1


Kevään puhutuin kirja, nimittäin 12xkoti by Jonna Kivilahti & Krista Keltainen.
Kirjasta löytyy ihania ja persoonallisia koteja ympäri Suomea. Inspiraatiota löytyy joka makuun...


Nro. 2


Ihanan yleellinen Le temps des fruit käsivoide + 2 kpl pehmoisia Housen 50x70cm beigen sävyisiä käsipyyhkeitä joissa hopea kirjailu.


Nro. 3



Kesä-Koteja kirja by Sania Hedengren & Susanna Zacke + puinen tiskiharja.
Innostu, ideoi, sisusta.
Kesää odotellessa ...



Osallistua voi yhteen tai vaikka kaikkiin kunhan ilmoitat viestissäsi numeroilla 
1,2 ja/tai 3  mistä palkinnoista kisaat. Laitathan myös monellako arvalla olet mukana.


Arpoja saa tuttuun tapaan

1arpa: Kommentoimalla tähän postaukseen (anonyymit muistakaa nimimerkki!)

2 arpaa: Olemalla/kirjautumalla lukijaksi ja kommentoimalla.

3 arpaa :Olemalla/kirjautumalla lukijaksi, kommentoimalla ja linkittämällä arvonta blogiisi

Linkitykseen voi käyttää seuraavaa kuvaa:




Arvonta suoritetaan 16.4 klo 21.00


Meillä on viimeaikoina vähän taiteiltu. Nyt äiti ylpeänä esittää tyttärensä sotkuja maalauksia...




Kylpyhuone on oiva paikka tällaiseen maalaamiseen. Vauvat kun yleensä tunkevat kaiken suuhunsa saman tien niin en tahtonut vielä käyttää mitään sormivärejä vaan ihan syötäviä pilttejä. Pitäkää mua hulluna mutta laitoin mustikkapilttiin pari tippaa mustaa elintarvikeväriä jotta saisin tällaiset harmahtavat taideteokset. Minusta niistä tuli todella upeat. (äiti on niin ylpeä omasta pikku taiteilijasta) 




 Tämä oli jo toinen kerta kun Muru maalaa tällä viikolla. Maalasimme Murun ystävän Helkyn kanssa myös pilteillä pari päivää sitten, vähän värikkäämpiä versioita. Meidän kylppäri oli kahdelle taiteilijalle vähän ahdas, ja siinä kun kylvetimme tyttöjä lopuksi niin hedelmämömmöt kuivahtivat lattialle ja jouduin niitä vähän hinkkailemaan. Toisella kertaa suihkutin lattian heti niin lähti paljon helpommalla. Hauskaa puuhaa, vauvat ovat ihan ihmeissään kun kerrankin saa sotkea ihan luvalla...  



pienen seinäkaapin ...

$
0
0


... pieni tuunaus.




Muutama kuukausi sitten tuunasin Ellokselta tilaamani pienen puisen seinäkaapin. Viikko sitten se kuitenkin vasta löysi paikkansa meidän olohuoneesta. 

Kaappi oli valmiiksi valkoinen mutta vähän "kulutin" pintaa hiomalla. Olin kyllä jo tilausvaiheessa päättänyt että halusin oveen tuota kanahäkki verkkoa, onneksi kun kaappi saapui niin sen lasi oli hyvin vihertävä, joten sain sitten hyvällä omallatunnolla irroittaa lasin (tai siis jättää kasausvaiheessa laittamatta) ja niitata verkko tilalle.




Kivasti olette arvontoihin osallistuneet, kiitos kovasti kommenteista, nyt en vastaile jokaiselle erikseen etten mene sitten ihan sekaisin arvontapäivänä, ja voita kaikki palkinnot itse:)
Vastaus siihen että millä muokkailen kuviani on photoscape!

Tämmöinen pikapäivitys tähän väliin. 

Sitten päivän kevennys... 
Serkkupoika toimii jakkarana niin Muru voi rauhassa leikkiä hyllyllä olevien kuva-albumien kanssa.



wannabe Maileg-pupu

$
0
0


Tosiaan tuossa muutama viikko sitten ompelin niin raivostuttavan ja haastavan sohvanpäällisen että sen jälkeen en ole sen koommin ompelukoneeseen koskenut. Tein kylläkin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen omatekoisen huollon, eli putsasin koneesta pölyt (ja osaatte varmaan kuvitella että viiden vuoden aikana pölyä oli pikkaisen kerääntynyt) ja öljysin liikkuvat osat. No kone oli sitten huollettuna ja valmina odottelemassa sitä että taas tulisi ompeluvaihe päälle. Eilen sitten istahdin taas ompelukoneen ääreen, tällä kertaa mielessä ommella Maileg-tyyppinen pupu.





Olen ihan HULLUNA Mailegeihin! (Tällä hurjalla kodinhoitotuella vaan ei kauheesti mailegeja ostiskella, mutta varmasti niitä meille siltikin tulee lisää. Ja olen mieheni kanssa siinä asiassa ihan eri mieltä... Ei niitä voi ikinä olla liikaa!)
Ompelin muutama kuukausi sitten Maileg-bambin, joten ajattelin seuraavaksi kokeilla tuollaisen pupun tekoa. 






Piirsin jonkinlaiset kaavat itselleni, ja suunnittelin kyllä kuvaavani eri työvaiheet mutta siinä innostuksenhuumassa en sitten malttanut hetkeksikään pysähtyä, sitäpaitsi oli vähän kiire sillä tytön päikkärit eivät kestä ikuisesti. 
Löysin aika kivan kankaan, vähän eri värisen kuin aidot puput, mutta omaan silmään jopa kivempi, sillä se on harmaampi. Puoli metriä ostin ja sillä saa 2 pupua. Eli pupun hinnaksi tulee 2,50€ kpl (katsotaan koska taas inspiroidun ompelemaan toisen pupun)

Tietysti sitten mekkokangas on erikseen, tuon ruusuisen tilda-kankaan olin joskus puoleen hintaan ostanut joten se tuntui nyt ilmaiselta :) 
Halpa pupu sanon minä!

Pupu valmistui eilen illalla, tänään taas aloin työstämään mekkoa.








Mekon tein ottamalla mallia meidän aidosta enkeli-pupusta. Se on tarpeeksi yksinkertainen minulle. Mekon työvaiheista otin kuvia, mutta en tiedä jaksaako kukaan niitä katsella, laitan ne kuitenkin tuonne vaikka lopuksi. 

Sitten virkkasin tossut, ja wannabe-maileg pupu oli valmis!




Kuten yleensä minun projekteissani, kaikki ei mene ihan putkeen, niin eipä mennyt tälläkään kertaa. Toisen käden ompelin väärinpäin (en lähtenyt korjaamaan sillä sitä ei niin huomaa) ja mekosta tuli liian piukka! Sain sen kuitenkin pupulle puettua joten en sitäkään jaksanut korjata.

 Ärsyttää kyllä aika paljon se että kun minulla on tuo tekemisen draivi päällä niin teen nopeesti ja suitsait, joten jälki on juurikin suitsaitin näköinen. Olen nimittäin niin kärsimätön, enkä mahda itselleni mitään!!!!  Tietysti sekin vaikuttaa että sitä aikaa tekemiselle on rajoitetusti (Murun nukkuessa) joten (vessa)taukojakaan ei pidetä vaan kauheeta vauhtia mennään siihen asti kun itkuhälyttimestä alkaa kuulumaan ääntä.

Tuota mekkoakin olisin pitänyt välillä mallailla pupun päälle niin olisin huomannut että siitä on tulossa liian nafti. No ehkä minä vielä joskus opin ja maltan tehdä jotakin kunnolla!  

Ei kannattaisi ihan noiden alkuperäisien vieressä tätä esitellä, mutta väritykseltään mekot sopivat niin kivasti yhteen...






Tässäpä mekontekovaiheet, sillä tämä on oikeasti niin helppo mekko  (vain minä onnistun näin helpon mekon pilaamaan, hahaa!)  ja tykkäsin kovasti mallista. Ainakin näille pupuille se sopii kuin nenä päähän. 


















Muistaakohan kukaan kun kerroin että haluaisin Murulle disneyn Rumpali vetolelun... No, löysin sen pitkän etsinnän jälkeen Verkkokaupasta! Kuka olisi arvannut että tietokoneiden, kännyköiden ja kameroiden lisäksi siellä myydään leluja.






Pieni tuunaus oli nytkin paikallaan sillä keltainen ei kuulu omiin lempiväreihin ja sellainenhan tuo vetonaru sitten oli. Harmaaksi se sitten piti vaihtaa. Taas sellainen pieni yksityiskohta joka häiritsee omaa silmää.




Taidanpa mennä piiiiiiitkästä aikaa blogikierrokselle, kahvikupposen kera.
Mukavaa loppuviikkoa!





virvon varvon...

$
0
0



Muru pääsi tänään seurailemaan O serkkupojan virvonvarvon-kierrosta. 




Söpö pieni kori oli mukana "palkkaa" varten.
Korin olisi tosin pitänyt ehkä olla isompi sillä herkkuja tuli melkoinen määrä. 




Muru vaan katseli ja ihmetteli.




Äitinsä tunikaan, essuun ja huiviin pukeutunut O oli aika suloinen näky, ja lorunkin muisti hienosti.




Meilläkin on nyt sitten vähän väriä kotona sillä muutama virpoja kävi meidänkin oven takana.




Aurinkoista Palmusunnuntaita!


sivupöytä ja lautashylly

$
0
0





Poikkesimme silloin muutama viikko sitten Turun reissulla Vammalasta hakemassa sivupöydän jonka olin aikoinaan löytänyt antiikkikirpparilta.

Pöytä oli alunperin vihreä (en valitettavasti taas siinä touhuntohinassa ottanut ennen kuvaa) mutta hionnan ja maalauksen jälkeen siitä tuli hennon harmaa. Siinä oli myöskin yhdellä puolella klaffi-taso mutta se meni nyt varastoon, ehkä seuraavassa (suuremmassa) asunnossa se pääsee käyttöön.

 Vaikkakin rakastan harmaata, jos olisin nyt käsitellyt pöydän niin siitä olisi tullut valkoinen, mutta silloin reilu vuosi sitten mietin ettei kaikki voi olla valkoista. Onneksi se on edelleenkin mieluinen harmaa ja aika vaalea joten ei pomppaa silmille.

Pöydän yläpuolelle tuli myöskin kirpparilta vuosia sitten löytämäni lautashylly. Tämän sitten maalasin valkoiseksi nyt tätä olkkaria ajatellen. 

Lautashylly on ideana tosi kiva, mutta siihen on hankala löytää sopivia juttuja. Siksi en olekaan aikaisemmin laittanut näistä olohuoneen uusista kalusteista kuvia sillä en ole ollut kovin tyytyväinen tavaroihin ja niiden asetteluun lautashyllyssä. 
Nyt alkaa silmä tottua näihin uusiin juttuihin, ja kuten näette erilaiset kirjaimet ovat suurta huutoa tässä talossa nykyään. Tigerista löytyy kivoja kirjaimia aika halvalla kuten tuo S ja pienempi M...

Liitutaulutarrasta kirpparikehyksiin tekemälleni liitutaulullekin uskalsin ihan itse kirjoittaa laulun sanat (espanjaksi)  vaikken omasta käsialasta tykkääkään. 

Ja varmasti huomatte että vaikka ompelinkin irotettavan (=pestävän) sohvanpäällisen niin siltikin laitoin siihen suojaksi peiton, on noi tummat farkut vaan aika vaarallisia valkoisella pinnalla. Ja Muru kun on ollut pari viikkoa nuhainen niin sohvan reunalla olisi jo melkoinen sotku. Peitto on helpompi heittää koneeseen kuitenkin.














Silloin samaiselta Turun reissulta josta löysin myöskin rakkaat Greengate-mukini, löytyi tämä ihana gg:n Dora white koriliina.





Koonsa puolesta (45x45) koriliina oli juurikin sopiva tyynyksi, joten sellaisen siitä ompelin. Tyyny päätyi olohuoneeseen keinutuoliin. Tuli aika edullinen gg-tyyny (7€) taisin vaan ahtaa sinne liian ison sisätyynyn kun noin pullottaa...






Sitten muutama otos meidän tämänvuotisesta pääsiäiskoristelusta mikä on melko mitätön (mutta on kuitenkin olemassa mitä ei voi sanoa edellisten vuosien koristelusta). Muutaman jeanne d 'arc-tyylisen munan tein leimasimella, narulla sekä pitsillä ja ne köllöttelevät höyhenpesässä. Espanjan rompetorilta löytämäni häkki sopi tähän tarkoitukseen aika kivasati.





"Making of" postaus pupuista tulossa viikonloppuna... (vaikkakin mieheni oli sitä mieltä ettei enään tarttis mitään pupupostauksia tehdä)


pupu-ompelu tutorial

$
0
0




Minulla oli kangasta toiseenkin pupuun, mutta sen sijaan että olisin ommellut samanlaisen isomman pupun ompelin pienemmässä mittakaavassa...




kokonaisen pupuperheen :)




Tein näistä pupuista sen kokoisia että niillä voi leikkiä senkki-nukkekodissa. Perheeseen kuuluu Äiti, Isä ja tyttö. Hankin ehkä Maileg-pupuvauvan vielä, sillä en varmaan ihan niin pientä pupua osaa ommella. 

Tytöllä on ballerinatutu joka on irrotettava. Bodyn yläosa on tehty samalla tyylillä kuin mekko. Se on toimiva yläosa näille pupuille joilla ei ole olkapäitä.




Äitipupun mekko on tehty samalla kaavalla kuin edellisen pupupostauksen pupulla. Iskän vaatteet olivatkin vähän hankalammat. Paitaa en osaa tehdä, enkä housuja. No, virkkasin sitten sortsit (onpas ne lyhyet! Pitää varmaan pari kierrosta vielä jatkaa niitä)  ja paita on ihan kahdesta kappaleesta (etu ja taka), en siis tehnyt hihoja erikseen niinkuin paidoissa kuuluu tehdä. Povitaskun sitten vielä ompelin ettei näyttäisi niin yöpaidalta.
 Tuosta seuraavasta kuvasta näkee miten uniikkeja nämä ovat, korvat ja jalat sojottavat (ei mitenkään tarkoituksella) vähän  eri tavalla.




Ainiin, sitten se pupu-ompelu tutorial...

On tullut aika paljon kyselyitä pupu-kaavoista, valitettavasti en tehnyt kunnon kaavoja (en osaisikaan) piirsin "noin" muodot saumavaroineen ja sitten ompeluvaiheessa korjailin niitä  näyttämään omaan silmään paremmalta. Tuosta ensimmäisestä kuvasta kuitenkin näkee vähän minkälaiset ne on (korvienvälin ja pehvaympyrän leikkasin ilman kaavoja), ja nämä suhteet on omaan makuun, joku voi tykätä pidemmistä jaloista ja käsistä tai lyhyemmästä kropasta jne. Toivottavasti näistä kuvista on jotakin apua, ainakin näette ettei pupun ompeleminen ole niin vaikeata kuin miltä se ehkä kuulostaa :)




Pää ommellaan seuraavasti:




















Se on siinä.

Ihan sille isommalle pupulle (ensimmäiselle jonka ompelin) laitoin jotakin jyviä painoksi pehvaan, mutta en näihin pienempiin jaksanut. Alaosan voi myöskin ommella vaan suoraan kiinni, ilman tuota istuvan pupun pehva-ympyrää ja on näin helpompi/nopeampi tehdä. Saatteko mitään selkoa näistä mun ohjeista? Minusta on aika vaikea selittää näitä, siksi toivoinkin että kuvat kertoisivat enemmän kuin sanat.

Sellainen pupusaldo reilun viikon aikana ja puolella metriä kangasta
Ihan vahingossa tuli näin pääsiäisen aikaan paljon pupupasiaa... tajusin vasta nyt että  haloo! puputhan sopii pääsiäiseen (käynkö vähän hitaalla?).  Ei ollut siis suunniteltu juttu mutta meni aika nappiin.




Lopuksi on vielä pakko esitellä löydön jonka tein viime viikolla, vaikken ollutkaan ajatellut tänne blogiin laittavani omia asukuvia. Olin ihastellut tätä Lindexin aamutakkia jo pitkän aikaa joten tulin aikas onnelliseksi kun löysin viimeisen kappaleen alerekistä ja vielä omaa kokoa! Tää on minun mielestä niin ihana että oikein harmittaa jos ei sitä voi käyttää muuta kuin kotona. Voiko aamutakissa lähteä ihmisten ilmoille? 
No varmastikin ihan kavereiden luo voi ainakin lähtee. 

Tässä pehmoisessa velourunelmassa on ihanina yksityiskohtina silkkinauha-kiinnitys ja pitsi hupussa. Tämä on sitten sellainen köyhänmiehen (siis naisen ) Chillnorway. Ja chillattuhan meillä on nyt pääsiäisenä oikein kunnolla, vaikka yksi reissu 60v juhliin tehtiin niin muuten ei ole mitään suunnitelmia piiiitkälle viikonlopulle kuin levätä ja rentoutua. (puputkin tein jo alkuviikosta)

Toivottavasti teilläkin on ollut oikein leppoisa ja mukava pääsiäinen!









i love betoni

$
0
0


















Olen aika kauan halunnut kokeilla tehdä betonista juttuja. 
En malttanut odottaa kesään, joten hain rautakaupasta 25 kiloisen säkin betonia ja yksi aurinkoinen iltapäivä sekoittelin sitä veteen ja laitoin muotteihin. 

Betoni kiehtoo materiaalina todella paljon. Se on karu mutta niin kaunis! Kaiken lisäksi  se on erittäin edullinen... Tuo iso säkki maksoi reilut 5e. Haaveissani on betoniset keittiötasot, mutta niitä (ja isompaa asuntoa) odotellessa päätin kokeilla tehdä ruukkuja ja tuikkukippoja.
Haastavinta tässä hommassa oikeastaan on sopivien muottien löytäminen. Muoviset vähän joustavat kipot ovat parhaita, siltikin öljyä tarvitaan jotta ne irtoaisivat helposti.

A:n tein Tigeristä ostamaani pahvi-kirjaimeen, leikkasin siitä yhden sivun pois. Siihen ei tullut niin sileätä pintaa kun muihin (muotin materiaali vaikuttaa ja varmaan sekin että pahvia ei pystynyt öljyämään) mutta ei se haittaa. 
Tuikkukipot on tehty metallisiin vuokiin (unohdin ottaa näistä kuvia tekovaiheessa) ja niihin on upotettu kuivumisen ajaksi tuikku  josta tulee sopiva tuikkukolo.

Nämä ovat kuivuneet n.viikon verran lämpimässä ja kuivassa. Kuplat olisi pitänyt saada pois tärisyttämällä muotteja, en ilmeisesti tärisyttänyt tarpeeksi sillä kuplia jäi aika paljon. Minua ne ei haittaa, mitä rosoisempi pinta sen parempi. 

Betonin harmaa väri on ihana ja sopii meidän kotiin. Nyt keräilen ideoita ja muotteja kesäksi jotta voin tehdä näitä lisää. Nämä olivat hyvää harjoittelua.







Ollaan me muutakin tehty kuin pupuja ja betoniruukkuja, nimittäin ulkoiltu.
Nyt on ollut kyllä niin aurinkoisia päiviä että aurinkolaseille on ollut käyttöä. Tilasin Amatzonista Murulle Retro Baby Banzit (kiitos remonttihiirelle suosituksesta!). Nämä sopivat 0-2 vuotiaille mutta ovat kieltämättä aika kookkaat. Minä tykkään, toivotaan vaan että pysyvät päässä silloinkin kun ei ole pipoa ja huppua pitämässä niitä paikoillaan.










minikeittiö + pupukaksoset

$
0
0



Löysin pari viikkoa sitten kirpparilta maustehyllyn joka kovvasti oli samaa sarjaa meidän keittiössä olevan lautashyllyn kanssa. Kooltansa maustehylly sopikin kivasti Murun minikeittiöön lautashyllyksi. 




Pitihän sitten Brion hellakin kasata jotta saatiin Murun huoneeseen tällainen keittiönurkkaus. Maustehyllyn maalasin tietenkin valkoiseksi ja lisäsin pohjalle 3 koukkua.


Ompelin kukkakankaasta pikkuisen patalapun ja kintaan.  Ikeasta tarttui mukaan kattila-setti. Näillä Muru on kovasti jo tykännyt leikkiä (=maistella ja heitellä).

Brion hella on vähän hutera, eikä siis sovellu näin pienelle lapselle, mutta olemme muutenkin ihan vieressä koko ajan jos Muru leikkii yläkerrassa omassa huoneessa (ja oikeastaan on Muru sitten missä huoneessa vaan niin pitää koko ajan seurata ettei hän telo ittensä, kun on niin kova "tutkimusmatka"-vaihe meneillään ja joka paikkaan kiivetään ja kaikki laitetaan suuhun). 












Ja sitten ihan vaihtelun vuoksi voisin esitellä pupuperheen uudet jäsenet...
Pupukaksoset: Tyttö ja poika. 




Sain aika oivalluksen kun mietin näille pupuille vaatetusta. Käytin potkuhousuihin Murun pieneksi jääneitä Newbie bodeja joista oli nepparit irronneet, joita ei sitten voinut laittaa kiertoon, muttei myöskään malttanut heittää roskiin. 




Tein näille silmät kiinni kun ajattelin että ovat sitten vauvamaisempia, mutta ehkä korjaan ne vielä...




Lopuksi muistutus ARVONNASTA johon voi vielä osallistua ensiviikon tiistaihin klo 21:00 saakka. 


Maustehylly ennen maalausta


arvonnan voittajat...

$
0
0

Noniin, arvonta on suoritettu, onnettarena toimi tietenkin Muru ja voittajat ovat:


12xKoti kirjan voitti :

Suloinen pieni maalari ja hienot taideteokset :) Aika hyvä idea laittaa tuota elintarvikeväriä piltin joukkoon, tuota pitäis täälläkin kokeilla!
Mukana kolmella arvalla, ja kaikissa arvonnoissa :)


Pyyhkeet + käsivoiteen voitti:


Kahdella arvalla mukana kaikissa arvonnoissa! :) Ja kyllä se luvan kanssa "sotkeminen" on hauskaa ja noin hienot aikaansaannokset vielä.. Kyllä kelpaa!


Kesäkoteja kirjan + tiskiharjan voitti:


Mukana olen kolmella arvalla minäkin! Ja voi sentään mikä suloinen maalari siellä <3


Onnea voittajille, laittakaahan minulle yhteystiedot sähköpostiin (ripaustunnelmaa@gmail.com) niin saan palkinnot postitettua :)

Ja iso kiitos kaikille osallistuneille kommenteista, teitä oli ihan huuuuurja määrä!

 Hurja on myöskin tuo lukijajoukko joka on tämän puolen vuoden aikana tiensä tänne löytänyt. Olen teistä hyvin innoissani ja tästä ihanasta blogiharrastuksesta myös. Tämähän vaan muuttuu kivemmaksi koko ajan. Aloittaessani muistan jännittäneeni että riittääkö minulla asiaa ja mielenkiintoisia juttuja ja tietysti että lukeeko tätä kukaan (sitä ongelmaa ei kuitenkaan taida tulla että ideat loppuisivat kesken sillä mm. kanssabloggaajilta saa päivittäin inspiraatiota ja hyviä ideoita). Miestäni taisi mietityttää että viekö bloggaaminen kaiken aikani. Olen kuitenkin näin puolen vuoden aikana löytänyt melko hyvän tasapainon ja bloggaaminen tuntuukin jo aika helpolta ja luontevalta. Ihanaa siis että olette eksyneet tänne ja jääneet seurailemaan.

Mutta, nyt hyvää yötä! Teen huomenna vähän kuvarikkaampaa postausta...


love

$
0
0

En ole hetkeen aplikoinut mitään, alkuviikosta sitten innostuin tuunaamaan pari yksiväristä bodya. Bodyt löytyivät jo kaapista, yksi on Tutan ja toinen H&M:n body. Teemana näissä tuunauksissa on rakkaus.








H&M:n roosa body sai "love" tekstin, jonka ompelin Espanjasta ostetusta letti-nauhasta. Tämä on helppo ommella yhdestä pitkästä nauhasta, ei tarvitse tehdä kirjaimia erikseen. 




En piirtänyt tekstiä kankaaseen malliksi vaan ompelin suoraan sillä muuten siitä olisi tullut liikaa minun käsialaa, näin se on enemmänkin sattuma ja melkein kuin jonkun muun kirjoittama.




Hiuspanta ei pysy tämän neidin päässä sitten minuuttiakaan! Onneksi ponnaria hän suostuu kuitenkin pitämään, muutenhan tuo etutukka (jota äiti ei millään raaski leikata) olisi koko ajan pahasti silmillä.




Sydän on liimakankaalla silitetty beigeen Tutta-bodyyn ja ääriviivat on lopuksi vedetty siksakilla. Nyt tähän muuten aika tylsään bodyyn on kiva yhdistellä valkoista tai ruskeeta, beigen lisäksi.




Nyt Muru saa taas uuden garderoobin kun 68 vaatteet joudutaan pakkaamaan pois ja 74:set astuvat kehiin (vähän liian kauan sinnittelin noiden pienempien vaatteiden kanssa, hihat alkoivat jo olemaan kyynärpään-pituiset)

Kun lapsi on pieni ja kasvaa nopeasti niin ei ehdi kyllästyä vaatteisin vaan päinvastoin, ne jäävät pieneksi aivan yllättäen...   




Olimme viikonloppuna Kälyni kanssa peräkonttikirppiksellä. Ensimmäistä kertaa olimme itse myymässä! Hauskaa oli, mutta kylmähän siinä ulkona istuessa tuli. Voisi ihan hyvin ottaa joskus uusiksikin (lämpimämmällä kelillä), sen verran kivasti pääsi eroon ylimääräisestä tavarasta. Rahaahan siinä ei kauheasti kertynyt mutta idea on enemmänkin laittaa kiertoon tavara joka seisoo kaapissa. 

Sen kyllä huomasi että olimme ensimmäistä kertaa myyjänä... 

Olin nimittäin  vienyt myyntiin ikean tv-tason ja laittanut siihen 10€ hinnaksi. 
Nuori nainen kysyi että "maksaako tuo tv-taso 10 euroa?"
 Minä siihen vastasin että "No okei, saat sen kahdeksalla eurolla"  (Käly vieressä huusi että vie pois). Nuori nainen ja hänen mukana ollut porukka alkoivat nauramaan sillä heillä ei ollut vissiin edes tarkoitus tinkiä hinnasta, kysymys oli lähinnä että pitääkö tuo noin halpa hinta paikkansa.... 
Maksoivat siis sen 10 euroa. 
Me kun luulimme että kaikki haluaa tingata ja teimme sen heidän puolesta :) 


leikitään

$
0
0



Muru sai eilen leikkikavereita. Serkkupojat O ja V olivat meillä päivää viettämässä. Käly oli tietenkin mukana ja töiden jälkeen tulivat isit ja anoppikin vielä niin johan meillä oli menoa ja meinikiä!

Ihanaa oli kun lapset leikkivät Murun huoneessa (minun tuunaamilla ja tekemillä leluilla, koska muita ei meillä olekaan). 
O sanoi että vietetään Murun synttäreitä ja alkoi kokkailemaan herkkuja. Pikkukeittiössä syntyivät täytekakku, mansikkakiisseli ja donitsit jotka O:n mielestä olivatkin mielummin muffinseja, hän nimittäin tarjoili ne metallisissa muffinsivuoissa:)






Murulla uudet röyhelöfarkut jalassa (lindexiltä), jotka on kylläkin vielä isot joten jouduin taittamaan lahkeita kolminkerroin. Pompin paidan hihat on myöskin kääritty mutta muuten (tuokin kokoa 80) istuu jo aika hyvin.




Joka välissä laulettiin "paljon onnea vaan" ja taas herkuteltiin. Murulle maistuivat jäätelötötteröt...




Pienempi serkku oli jälleen niin mielenkiintoinen, että häntä piti koko ajan hypistellä.






Pupu-leikitkin saivat ihan uuden ulottuvuuden kun O:n mielikuvitus pääsi valloilleen. Siellä oli hiirulainen jumittunut vessanpönttöön ja pupupoliisi tuli pelastamaan, hihii. Ja vei sitten hiirulaisen vankilaan... Oli kyllä niin hauskaa meillä aikuisillakin seurailla pienimpien touhuja. 




Kun en ollut ehtinyt ennen vieraiden tuloa kauppaan niin kaapissa ei jälleen kerran ollut paljon mitään. Pakkasesta löytyi voitaikinapaketti josta se idea sitten lähti. Jäätelön ja mansikoiden lisukkekksi kokeilin tehdä voitaikinasta suloisia sydämiä vohveliraudalla. 




Jos ja kun tänne blogiin laitan jotakin "reseptejä" niin niissä on aina yhdistävinä tekijöinä helppous ja nopeus. 

Nämäkin herkut siis valmistuivat melko vaivattomasti. Sulatin voitaikinalevyt, piparimuotilla painelin sydämet ja päälle laitoin sokeria. Sokeri karamellisoituu ihanaksi rapeaksi pinnaksi. 
Rautaa ei tarvitse öljytä tai voidella sillä taikina on itsessään aika öljynen. Heti kuumina niihin on hyvä ripotella vähän sokeria (huom uusi sokerikko). 
Nämä kannattaa tehdä etukäteen, ne ovat parempia kylminä ja ne menevät kivasti kasaan. 





uusi garderoobi

$
0
0


Pakkailin viimeviikolla Murun pieneksi jääneitä vaatteita pois ja siinä kaappia järjestellessä tuli napsittua muutama kuva nykyisen garderoobin värimaailmasta ( niistä mitä nyt sattui olemaan kaapissa kun iso osa vaatteista oli pesussa). Uusina väreinä astuivat kehiin liila ja marjapuuro. Olin jo Espanjassa (joulureissulla) ihastunut näihin sävyihin, ja siellä tuli ostettua isompia kokoja jotka vasta nyt sitten ovat sopivia. 








Kappahl:iin on myöskin nyt tullut uutuutena liilansavyisiä ihanuuksia joista oli pakko heti ostaa nuo suloistakin suloisemmat pitsibody ja ruusubody. Tuon pitsibodynHERRRRRKULLINEN vanha-liila vei sydämeni!




Tiedän...

Viime postausten perusteella blogin nimi voisi yhtä hyvin olla ripaus MURUA, sen verran Muru-aiheisia ovat olleet. Mutta vessassa on nyt kuivumassa yksi maalausprokkis josta ehkä seuraavaksi juttua (ja tämä ei liity lapseen).


Ettei tulisi liian lyhyt postaus (olisi varmaan esnimmäinen kerta, yleensähän ne ovat piiiiiiiitkiä) ajattelin laittaa vielä lopuksi käsityöhaasteen ja tunnustuksen.


Sain Prinsessajuttu-blogin  Miralta käsityöhaasteen jossa on 11 kysymystä, kiitos Mira! Siitä on jo tovi mutta olen ollut todella laiska haasteiden ja tunnustusten suhteen joita on vino pino odottamassa. 


1.MIKÄ ON KUNNIANHIMOISIN KÄSITYÖHAASTEESI?
Haluaisin opetella ompelemaan vaatteita itselleni (sillä nykyään tuntuu etten löydä vaatekaupasta mitään)... Taitaa jäädä haaveeksi.

2.MIKÄ ON KUNNIANHIMOISIN TOTEUTUNEISTA KÄSITÖISTÄ?
Sohvan päällystäminen tulee nyt ensimmäisenä mieleen.

3.JOS SINULLA OLISI AIKAA RYHTYÄ TEKEMÄÄN KÄSITÖITÄ, 
JÄÄKÖ JOSKUS JOTAIN TEKEMÄTTÄ KUN EI OSAA PÄÄTTÄÄ MITÄ?
No joskus en ole osannut päättää mitä tekisin Murun päikkäreiden aikana (enkä ole jaksanut siivota) niin olen vaan mennyt sohvalle pötköttelemään.

4.MITÄ KÄSITYÖTÄ TEET MIELUITEN?
Nykyään ompelen (ja sen kyllä huomaa blogin sivupalkin aihehakemistosta sillä OMPELU on siellä ekana ja isoimmalla)

5.LIITTYYKÖ AMMATTISI KÄSINTEKEMISEEN?
Noh, olen opiskellut somistajaksi ja sisustusassistentiksi, ja niissähän saa tehdä käsillä, eli joo.

6.VALLITSEEKO TYÖPISTEESSÄSI (TAI MISSÄ IKINÄ VÄLINEITÄ SÄILYTÄTKÄÄN) TOTAALIKAAOS VAI NARSKUVAN PUHDAS SÄNTILLISYYS?
Sen aikaa kun projekti on kesken (jos esimerkiksi ompelen pari päivää peräkkäin) niin TÄYSKAAOS! Mutta lopuksi yleensä tavarat löytävät paikkansa. Onneksi minulla on erillinen harraste-huone jonka oven voin laittaa kiinni!

7.MITÄ KÄSITYÖMATERIAALIA SINULLA ON VALMIINA VARASTOSSA, MUTTA ET OLE KOSKAAN TEHNYT SIITÄ MITÄÄN? KUINKA KAUAN OLET SITÄ SÄILÖNYT?
Ei varmaan mitään, sillä ostan materiaaleja heti käyttöön, niin kaikkea on ainakin kerran käytetty.

8.MILLAISESSA MIELENTILASSA TEET KÄSITÖITÄ? KORSKUEN KOHTI KUNNIALLISTA LOPPUTULOSTA KAAMEALLA FAARTILLA? NAUTISKELLEN, RAUHOITTUEN, MITEN?
100 lasissa, pitäisi heti saada valmista:) Mutta nautin siitä silti...

9.OLETKO SINÄ KEKSINYT MIELESTÄSI JONKUN AIVAN UUDEN IDEAN TAI TOTEUTUSTAVAN KÄSITÖISSÄ?
En.

10.MINKÄ KOULUARVOSANAN ANTAISIT KÄSITYÖTAIDOILLESI?
 Onko kymppi maksimi? Ehkä 8, pisteitä laskee se että en tee rauhallisesti, tarkasti ja huolella vaan vähän hosuen, mutta tasoittavana tekijänä on se että rohkeasti lähden kokeilemaan ja yrittämään, ja intoa riittää aina. 

11.RAKKAIN JONKUN MUUN TEKEMÄ KÄSITYÖ?
Ei pysty valitsemaan... 

Sitten sain ihanalta Maaritilta Roosaa ja valkeaa-blogista tunnustuksen, josta olen hyvin otettu! Kiitos(hyvä että tässä tunnustuksessa ei tarvinnut vastata kysymykseen sillä näin yöllä aivokapasiteetti ei riittänyt kuin tuohon yhteen haasteeseen)





Sellaista tällä kertaa, hyvää yötä!

keväisiä asusteita

$
0
0




Mielenkiintoinen viikonloppu takana. 

Tampereen Näsinlinnassa, ihanassa Milavidassa kävin molempina päivinä. Lauantaina  ystävättärien kanssa tyttöporukalla ja sunnuntaina veljeni ja hänen vaimonsa, sekä omien kultien kanssa. Samalla reissulla Muru pääsi ensimmäistä kertaa maahan jaloittelemaan ja tutkimaan paikkoja (siitä muutama kuva alla). 

Tuli myöskin käytyä Jäähallin kirpparilla ja Ideaparkissa. Jotenkin tuntuu että tähän viikonloppuun on mahtunut hurjasti kaikkea. Ehkä senkin takia että Muru muutti perjantaina omaan huoneeseen, ja nyt katsotaan kauanko äiti jaksaa nousta kymmenen kertaa yössä tutittamaan vai kiikutetaanko pinnasänky takaisin meidän makkariin. Vai alkaako Muru kenties yhtäkkiä nukkumaankin yöt läpi?... se olisikin suuri ihme.

Jonkun verran tuli myöskin ommeltua. Nimittäin keväisiä asusteita.

Kaikki lähti oikeastaan siitä kun olimme loppuviikosta naapurin kanssa ostoksilla ja hänen tyttärensä (saman ikäinen Murun kanssa) oli ihan päästä varpaisiin pinkissä ja Murulla oli beige haalari. Siellä sitten joku täti tuli sanomaan että onpas ihanat tyttö ja poika. Ei ollut tosiaan ensimmäinen kerta joten sanoin  sitten naapurille että mennään nyt heti ostamaan jotkut tyttömäiset asusteet ettei enään pojaksi luulla. No kiertelimme monta paikkaa eikä mitään (meidän näköistä) löytynyt  joten päätin mennä kangaskaupan kautta kotiin. 

Ajattelin tehdä kevät-kesä asusteet trikoosta.
Trikoo on ollut kankaana minulle aika mörkö, luulin etten todellakaan pysty mitään siitä ompelemaan kun se venyy ja paukkuu. Onneksi kokeilin, sillä sitä olikin ihan helppo käsitellä (vaikkei minulla saumuria olekaan) siksakilla vaan kun ompelee. 

Viikonlopun saldoksi siis tuli 3 pipo-huivi settiä Murulle, sekä ruusupipot itselle ja kälylle.

Harmaasta trikoosta ompelin pipon ja kolmiohuivin jonka saa neppareilla kiinni. Pipoon aplikoin tähden ja kun siitä ei tullut kovinkaan tyttömäinen niin huiviin piti laittaa vähän röyhelöä. 










Samasta harmaasta trikoosta syntyi itsellekin ruusupipo. Ruusuke on ommeltu pitkästä soirosta joka on rypytetty, niin helppo...











Kun kuulin aamulla että veli ja käly tulevat käymään niin oli  pakko (tai siis teki vaan niin mieli) tehdä vielä yksi pipo. Kälyn pipon tein beigestä trikoosta, muuta ei tällä hetkellä ollut jäljellä. 

Tässä samikset.




Sitten toinen pipo+tuubihuivi-setti (oma ehdoton suosikki) jonka ompelin Murulle ihanan  vanhan roosan värisestä  (näyttää kyllä kuvissa hieman liilalta) trikoosta. 










Lopuksi vielä ihan ihka ensimmäinen versio, liilasta trikoosta ja kukkakuvioisesta puuvillasta. Tämän tein hätäpäissäni ihan päästäni ja vasta myöhemmin hain netistä ohjeet miten pipo kuuluu oikeasti ommella, siksi noi muut pipot istuu paremmin. Tämä jää muutenkin ehkä vähän vähemmälle käytölle sillä on omaan silmään hieman liian värikäs. Mutta nämä kun laittaa niin eipä ainakaan luulla pojaksi!



löytöjä...

$
0
0

Milavidasta. 




Mattimyöhäisenä esittelen viimeviikonloppuna tekemäni löydöt. Sieltä ihanasta antiikki/sisustustapahtumasta Näsinkalliolla, Milavidasta, löysin ihanan vanhan laastarirasian Murun tuleviin leikkeihin. Mietin silloin että minäpä ompelen kankaisia laastareita, mutta sitten kotona muistin ostaneeni aikoinaan, varmaan raskausaikana (eli ainakin vuosi sitten) ikeasta sellaisen lääkärin salkun jossa oli mm. kankaiset laastarit. Hauskaa oli että ennen kuin muistin nämä mietin kuumeisesti että miten saisin ommeltua tuon tarramekanismin niin ettei se näy laastarin toiselle puolelle... No onneksi sitä ei tarvinnut lähteä kokeilemaan... Nämä ovat hyvät, ja jäävät nyt odottelemaan Murun kasvamista.




Seuraavat kaksi löytöä ovat molemmat suloisen kuluneet ja vanhat peilit. 

Jalallinen pieni peili päätyi alakerran vessaan. Se olikin ihan hyvä löytö sillä alakerrassa minulla ei ollut irtonaista peiliä jolla tarkistaa esim hiukset takaa (jos nyt joskus muistaisin ne tarkistaa, välillä unohdan että jotkut saattavat nähdä minut myöskin takaapäin).




Toinen pikku peili, vieläkin vanhahtavampi,  päätyi lautashyllyyn. En osannut päättää näiden kahden peilin välillä joten otin molemmat, eipä niillä onneksi ollut hintaa kuin reilut 4e kipale. Varsinkin tästä peilistä tulee sellainen Jeanne dárc tunnelma. Peilit ovat muutenkin ihania, avartavat ja lisäävät valoisuutta (varsinkin isot sellaiset) joten niitä saa olla useampia. Ei siis sillä että tykkäisin katsella itseäni joka huoneessa monesta eri  kuvakulmasta, vaan ihan koristeina.




Ruusukepipojen kanssa kävi sitten samat kuin aikoinaan pupujen kanssa. En malta lopettaa niiden ompelemista! Noita ruusukkeita on todella kiva ommella, koitankin keksiä että mihin kaikkialle niitä voisi laittaa. Onko ideoita? Tuollainen ruusukepanta ainakin tuli tehtyä (ja 3 pipoa lisää). Jotakin ruusupinnejä ajattelin vielä Murulle ommella. Niistä pitää ehkä tehdä hieman pienempiä... 





Noh, you know me, mulla kun iskee inspis niin sitten sitä samaa tehdään niiiiin kauan kunnes iskee seuraava inspis :)

Hyvää viikonloppua!


pipoarvonta

$
0
0



Näitä trikoopipoja kun tulee nyt tehtyä yli omien tarpeiden niin laitanpa arvonnan pystyyn. Voittaja saa valita näistä kahdesta piposta, harmaa on aikuisen kokoa ja raidallinen (roosa-valkoinen) lasten kokoa.

Säännöt on samat vanhat: 1 arpa kommentilla, 2 jos on lukija ja kommentoi, 3 lukija joka kommentoi ja linkittää. Arvonta suoritetaan ke 15.5.

Eipä mulla muuta tällä kertaa.










kollaasi

$
0
0



Mainitsin muutama postaus takaperin että vessassa oli joku maalausprokkis kuivumassa. No, ne oli nää sarvet. Sain hyvän ystävän appiukolta sarvet, ja maalasin ne valkoiseksi. (alkuperäisenä ne olivat liian pelottavat). Niiden kaveriksi tein seinälle Murun taideteoksen innoittamana kollaasin.

Tämä seinänpätkä on kaikista eniten "elänyt" tämän vuoden aikana jonka olemme tässä asuneet. Siinä on varmaan ainakin 5 eri viritelmää ollut. Se on vaan niin keskeisellä paikalla ja helposti muokattava pieni seinä. Kollaasin tuotteet, kahta lukuunottamatta on kiinnitetty taulukiinnitys-tarroilla (Command merkkisellä, joka kestää 1 kg painon ja irtoaa jälkiä jättämättä... Ihana tuote!) ja washi teipillä. Kaksi ruuvia seinässä jo oli ja ne käytin hyväkseni, ei vaan viitsinyt enempää porailla reikiä.

Harmaat kehykset ovat kirpparilöytö. Täydellisen väriset ja sopivan kulahtaneet.
Murun maalaus on ihan ikean halppis-kehyksessä, pitää siihen hankkia vielä paspikset (maalaus on ihan vinossa siellä kehyksessä, I know!) niin tulisi siistimpi vaikutelma.










Taustalla näkyy H&M ihana perhostyyny, joka sopisi kesäksi ulos terassille mutta joka nyt väliaikaisesti köllöttelee sohvalla. Mieheni kävi haravoimassa ja kalkittamassa takapihan nurmikon viikonloppuna, mutta muuten emme ole vielä laittaneet pihaa ja terassia millään tavalla. Minä herään niin myöhään aina näissä asioissa! Olisinpa perinyt äitini virherpeukaluuden!




Tästä tuli nyt aika synkkä postaus, meidän kotikin näyttää näissä kuvissa (otettu synkkänä sateisena päivänä) niin mustavalkoiselta. Pakko lisätä lopuksi pieni piristys. No mikä muukaan kuin kuva Murusta... suloisissa (eriväriponnari) saparoissaan, ja perusilme päällä, eli kieli pihalla :)




cupcake

$
0
0



Daim muffinsit


1 levy Maraboun Daim-suklaata

150 g margariinia

1 ½ dl sokeria

2 munaa

3 ½ dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 ½ rkl kaakaojauhetta

1 ½ dl maitoa 



Rouhi puolet suklaalevystä.
Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Lisää lopuksi rouhittu suklaa. Loput suklaasta paloitellaan ja laitetaan muffinsien sisään ihaniksi yllätyksiksi. Paista 225 asteessa 12-15 min. 





Tykkään helpoista ratkaisuista. Siksi olinkin niin innoissani kun tajusin tämän uuden tuotteen jolla voi koristella muffinsit näyttävästi ja helposti. Olen nimittäin muutaman kerran kokeillut tehdä kuorrutusta itse, mutten ole saanut niistä sopivan paksuisia, eli joko ovat valahtaneet eikä pysyneet kuosissaan tai sitten eivät levittyneet hyvin (tai pahimmassa tapauksessa maistuivat kaikkea muuta kuin hyvälle). Noh, ratkaisu tähän (ja ajanpuutteeseen) on philadelphian suklaanmakuinen tuorejuusto. Suoraan purkista muffinsin päälle...





Koristeeksi nonparelleja ja vaikka washi teipistä tehty lippu. 

Monesti ihmetellään että miten on pärjätty ennen kännyköitä. Minä voisin nyt sanoa etten tiedä miten olen pärjännyt ennen washi teippejä:) (omat olen tilannut teippitarhasta). Niillähän saa hetkessä loihdittua ja koristeltua melkeinpä mitä vaan. Ja sen lisäksi että ne tarttuvat moneen pintaan niin ne myöskin helposti irtoavat jälkiä jättämättä. 






Hankin joskus vuosia sitten Halpahallista suloisia lasipurkkeja, pienen pieniä sellaisia. Säilytän niissä mausteita, ja näitä ihania nonparelleja...



ensimmäinen äitienpäivä

arvonnan voittaja on...

$
0
0



Hanna.T

"Kahdella arvalla mukana ja lasten pipo olisi meiile ihana!"

Kiitos kaikille osallistuneille!
Laitathan Hanna minulle viestiä s-postiin (ripaustunnelmaa@gmail.com).

muru kävelee

$
0
0



Muru otti ensimmäiset askeleensa saman ikäisenä äitinsä kanssa (10kk)
Eipä hän vielä kovin pitkiä matkoja kävele, 7 askelta putkeen taitaa olla tämänhetkinen ennätys. Mutta harjoittelee kovasti. (On muuten melkoisen vaikeata saada kävely-kuvaa, niinkuin siis mitä vaan tilannekuvaa taaperosta, kun haet kameran ja saat sen päälle ja kohdistettua niin tilanne on mennyt jo aikaa sitten ohi)

Tuli siis ajankohtaiseksi hankkia ensiaskelkengät. Kun on ensimmäisestä lapsesta kyse päätin ottaa ihan selvää asiasta jotta osaisin ostaa sopivat kengät. Tietysti ulkonäölläkin oli minulle merkitystä ja päädyinkin hankkimaan ne Pikkujalat nettikaupasta, jossa on mielestäni paras valikoima. En vaan löytänyt kauniita kenkiä normi-kaupoissa kierrellessäni. Kovin olivat värikkäitä ja sekavia (ja kun kuviot, värit ym ylimääräinen ei iske meikäläiseen... kengissäkään

Näihin siis päädyimme, Vaalean-helmiäisen-harmaat Primigi merkkiset kengät. Hyvin yksinkertaiset mutta suloiset. Niiden mukana tuli kahdet nauhat, valkoiset ja harmaat. 




Meillä on erikseen hiekkalaatikko-kengät, joiden ei siis tarvitse olla nätit, nämä ovat ns. siistimpään käyttöön (olivat tytöllä jalassa viikonloppuna häissä).




Keräsin asiasta vähän tietoa ennen päätöksen tekoa, ja ajattelin jakaa teidänkin kanssa, ehkäpä jollain muullakin teistä on ensiaskelkenkien hankinta ajankohtaista...

Ensiaskelkenkiä hankkiessa kannattaa huomioida:

  • Että olisivat tosiaan ensi askelille sitten sopivat. Eli ei voi hamstrata liikaa varaa vaikka eivät sitten niin kauhean kauan mahdukaan... Jos on ihan heti tarve kengille, sellainen sentin vara on hyvä. Jos on vähän harjoittelemassa vasta ja aktiivisempi käyttöaika on edessä; kuukauden-parin päästä, voi ottaa 1,5 cm varaa kun jalka kuitenkin kasvaa vielä nopeasti. Koko kannattaa tarkistaa alle 3 vuotiailta muutenkin muutaman kuukauden välein sillä pieni jalka kasvaa vauhdilla.
  • Nahkakengät on aina hyvät ensi askelille. Pehmeä ja hengittävä nahka muovautuu jalan mallin kukaan ja on miellyttävä käytössä, niinkuin aikuistenkin kengissä toki. 
  • Nauhakiinnitystä suositellaan, koska kenkien sopivuutta saa siten jalan mukaan paremmin säädettyä. Tosin monet päätyvät helppouden takia myös tarrallisiin...
  • Kärkiosassa tulisi olla riittävästi tilaa korkeus- ja leveyssuunnassa. Pohja saa olla vähän taipuisa päkiän kohdalta mutta kun ihan ulkonakin kenkiä pidetään, saa olla kuminen pohja kuitenkin. Kannassa pitää olla tukevuutta, kun kokeilee etusormi-peukalo otteella ihan kannasta kengän ulkopuolelta alhaalta. Jos on “lepru”, ei ole hyvä jalalle. Ja juuri hyvissä kengissä se kantakappi on tukeva, vaikka kenkä muuten olisikin pehmeää nahkaa.
Ensiaskelkenkien tulisi siis olla mieluiten pehmoista nahkaa, hengittävät, liukumattomat, ohutpohjaiset, nilkkapituiset ja  sopivan kokoiset.

Keräsin lopuksi muutaman herkun (omia lemppareita) sieltä pikkujalat.fi valikoimasta. Viimeisen kuvan kumisaapaisiin olen ikihyviksi ihastunut, ne on varmaan pakko syksyksi tilata.










Viewing all 365 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>